ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

sunnuntai 7. joulukuuta 2014

Asperger-diagnoosi sinänsä ei merkitse hoidon tai kuntoutuksen tarvetta

Pitkäjänteisellä kuntouttavalla neuropsykiatrisen valmennuksen periaatteita hyödyntävällä yksilötyöskentelyllä on mahdollista kehittää aikuisen Asperger-potilaan kokonaistilannetta positiiviseen suuntaan. 

Valmennus ei sulje pois hoito- tai terapiamenetelmien samanaikaista käyttöä. Asperger-problematiikkaan ja sen toimintakyvylle aiheuttamaan haittaan on saatavissa lievitystä vielä aikuisiälläkin, ainakin osassa tapauksista. Tämä on rohkaisevaa.

Tilanteen mukaan tuleekin neuropsykiatrisen tilannekartoituksen jälkeen arvioida kuntoutuksen tarvetta ja edellytyksiä, selvittää motivaation riittävyys ja asettaa realistiset tavoitteet. Toisaalta on tärkeää tiedostaa, että Asperger-diagnoosista ei automaattisesti seuraa hoidon tai kuntoutuksen tarvetta.

Tapauskohtaisesti on huomioitava potilaan yksilölliset psyykkiset voimavarat ja henkilökohtaiset vahvuudet sekä jo olemassa olevat luonnolliset tukiverkot. Osa hakeutuu vertaistuen piiriin, joka voi olla tärkeä kanava oman tilanteen pohdiskelulle.

Parhaimmillaan valmennustyöskentely toimii ehkäisevästi siten, että ongelmien kasautumista estetään tai vähennetään merkittävästi. Neuropsykiatrisia potilaita kohtaavien ammattihenkilöiden on hyvä tuntea valmennustyöskentelyn piirteet, koska kyseiset potilaat hakeutuvat tai ohjautuvat diagnostisiin tutkimuksiin ja kuntoutussuunnitteluun.

Tapauskohtaisesti tulee arvioida kokonaisvaltaisen psyykkisen tuen ja käytännönläheisen elämänhallintaa tukevan työskentelyn tarve ja antaa siitä suosituksia. Ongelmana on se, että kliinisen toiminnan resurssit ovat hajanaiset ja riittämättömät. Psykososiaalinen tuki hakee palvelujärjestelmissä vielä paikkaansa. Lisäksi ala kehittyy koko ajan ja erilaisten terapioiden ja kuntoutusmenetelmien suhde toisiinsa vaatii myös selkiyttämistä.

Neuropsykiatrisen valmennuksen vaikuttavuudesta ei toistaiseksi ole julkaistu seurantaan perustuvia tutkimuksia, mutta subjektiivista hyötyä on tutkimusten mukaan koettu. On arvioitu, että parhaat tulokset saavutetaan, kun valmennus yhdistetään muihin hoitomuotoihin. Ongelmat eivät ehkä kokonaan poistu valmennuksen avulla, mutta niiden kanssa on mahdollista oppia tulemaan paremmin toimeen. Tällä tavalla kykyä selviytyä jokapäiväisistä toimista voidaan tukea oireyhtymän peruspiirteistä huolimatta. Toimintakyvyn pysyminen hyvänä tukee myös psyykkistä hyvinvointia.

Sihvonen J. (2011) Aikuisen Asperger-potilaan neuropsykiatrinen valmennus yksilökuntoutuksena. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(2):118-25

Ei kommentteja: