Pitkäjänteisellä
kuntouttavalla neuropsykiatrisen valmennuksen periaatteita
hyödyntävällä yksilötyöskentelyllä on mahdollista kehittää aikuisen
Asperger-potilaan kokonaistilannetta positiiviseen suuntaan.
Valmennus
ei sulje pois hoito- tai terapiamenetelmien samanaikaista käyttöä.
Asperger-problematiikkaan ja sen toimintakyvylle aiheuttamaan haittaan
on saatavissa lievitystä vielä aikuisiälläkin, ainakin osassa
tapauksista. Tämä on rohkaisevaa.
Tilanteen mukaan tuleekin
neuropsykiatrisen tilannekartoituksen jälkeen arvioida kuntoutuksen
tarvetta ja edellytyksiä, selvittää motivaation riittävyys ja asettaa
realistiset tavoitteet. Toisaalta on tärkeää tiedostaa, että
Asperger-diagnoosista ei automaattisesti seuraa hoidon tai kuntoutuksen
tarvetta.
Tapauskohtaisesti on huomioitava potilaan yksilölliset
psyykkiset voimavarat ja henkilökohtaiset vahvuudet sekä jo olemassa
olevat luonnolliset tukiverkot. Osa hakeutuu vertaistuen piiriin, joka
voi olla tärkeä kanava oman tilanteen pohdiskelulle.
Parhaimmillaan
valmennustyöskentely toimii ehkäisevästi siten, että ongelmien
kasautumista estetään tai vähennetään merkittävästi. Neuropsykiatrisia
potilaita kohtaavien ammattihenkilöiden on hyvä tuntea
valmennustyöskentelyn piirteet, koska kyseiset potilaat hakeutuvat tai
ohjautuvat diagnostisiin tutkimuksiin ja kuntoutussuunnitteluun.
Tapauskohtaisesti tulee arvioida kokonaisvaltaisen psyykkisen tuen ja
käytännönläheisen elämänhallintaa tukevan työskentelyn tarve ja antaa
siitä suosituksia. Ongelmana on se, että kliinisen toiminnan
resurssit ovat hajanaiset ja riittämättömät. Psykososiaalinen tuki hakee
palvelujärjestelmissä vielä paikkaansa. Lisäksi ala kehittyy koko ajan
ja erilaisten terapioiden ja kuntoutusmenetelmien suhde toisiinsa vaatii
myös selkiyttämistä.
Neuropsykiatrisen
valmennuksen vaikuttavuudesta ei toistaiseksi ole julkaistu seurantaan
perustuvia tutkimuksia, mutta subjektiivista hyötyä on tutkimusten
mukaan koettu. On arvioitu, että parhaat
tulokset saavutetaan, kun valmennus yhdistetään muihin hoitomuotoihin. Ongelmat eivät ehkä kokonaan
poistu valmennuksen avulla, mutta niiden kanssa on mahdollista oppia
tulemaan paremmin toimeen. Tällä tavalla kykyä selviytyä jokapäiväisistä
toimista voidaan tukea oireyhtymän peruspiirteistä huolimatta.
Toimintakyvyn pysyminen hyvänä tukee myös psyykkistä hyvinvointia.
Sihvonen J. (2011) Aikuisen Asperger-potilaan neuropsykiatrinen
valmennus yksilökuntoutuksena. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim
2011;127(2):118-25
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Tytöt harvemmin saavat autismidiagnoosia, koska tytöillä autismikirjon oireyhtymä on erilainen kuin pojilla. Asperger huomasi tutkimuksiss...
-
Täyttyvätkö huostaanoton edellytykset, jos vanhemmat eivät hyväksy lastenpsykiatrin hoitosuositusta? Olen tutustunut perusteellisesti ta...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Lapsemme hoidossa on nyt alkamassa uusi vaihe. Jo alkuvuodesta puhui oma hoitaja siitä, että toisin kuin aiemmin lapsi on alkanut pitää puol...
-
Anssi Kela kertoi vuonna 2008 havainneensa itsessään Aspergerin piirteitä. Asperger diagonsoidaan käytöksen perusteella. Siksi maallikoknki...
-
Lääkärilehdessä 18/2013 on artikkeli Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroista ja yhtäläisyyksistä sekä esimerkkitapaus, kuinka autismi...
-
Autismikirjon häiriö näkyy aivojen magneettikuvista aktivoimalla koehenkilöitä ajattelemaan vuorovaikutustilanteita. Tietyt ajatukset aihe...
-
Monilla autistisilla lapsilla on vaikeuksia oppia käyttämään puhuttua kieltä. Jotkut eivät käytä sitä laikaan koko elämänsä aikana. Rut...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti