AS-diagnoosin
aikuisena saanut 40-vuotias mies oli suorittanut peruskoulun heikohkolla
menestyksellä. Ammatillista koulutusta hänellä on jonkin verran, mutta
osa on jäänyt kesken. Työhistoria on vähäinen. Arkielämän hankaluuksina
on esiintynyt vaikeutta sopeutua uusiin tilanteisiin, stressiherkkyyttä,
juuttuvuutta ja myöhästelyä. Mies paneutuu mielellään omiin asioihinsa
tutuissa puitteissa eikä useinkaan huomaa ajan kulumista.
Ennen
valmennuskuntoutusta suoritetussa neuropsykologisessa tutkimuksessa
miehen kognitiivinen kokonaiskapasiteetti vastasi ikäryhmän keskitasoa
mutta suoriutumisen profiili oli vaihteleva, mikä sopii
AS-problematiikkaan. Kielellinen päättely oli ikäryhmän keskitasoa,
ei-kielellinen sen sijaan keskitasoa parempaa. Toiminnanohjauksen osalta
tuli esille ongelmia. Saadessaan käyttää riittävästi aikaa mies kykeni
muodostamaan toimintastrategioita eli hän säilytti toimintakykynsä
paremmin ilman vaatimuksia nopeasta suorituksesta. Mielialassa todettiin
masennusta, ja siihen aloitettiin masennuslääkitys.
Kuntoutuksessa
hyödynnettiin valmennuksen menetelmiä yksilökuntoutuksena psykiatrian
poliklinikassa. Aluksi tapaamisia oli kerran viikossa ja loppua kohden
kerran kuussa. Valmennuskuntoutus ajoittui runsaan kahden vuoden ajalle.
Työskentelyä voidaan kuvata supportiiviseksi ja strukturoivaksi.
Ratkaisukeskeisyyttä yhdistettiin käytännönläheiseen toimintaan ja
kognitiivisesti orientoituneisiin tekniikoihin. Aluksi painotuttiin
psykoedukatiivisesti tietoon kuntoutujan neuropsykiatrisesta
oireyhtymästä. Tilannetta arvioitiin ja seurattiin haastatellen ja
oirekyselyillä.
Selkeillä
kirjallisilla kotitehtävillä (tavoitteiden seuranta, itsearviointi,
Päivän puuhat -lomake) ja rauhallisella ohjeiden antamisella kuntoutuja
motivoitui riittävästi omaehtoiseen työskentelyyn käyntien välillä.
Rauhallinen eteneminen alkuvaiheessa osoittautui hyväksi.
Siirtymävaiheisiin kuntoutuja tarvitsi huomattavasti aikaa, ja uusia
menetelmiä oli syytä ottaa hallitusti esille ja riittävästi aikaa
antaen. Käytössä oli elämänhallintaa ja organisointikykyä tukevia
struktuurilomakkeita. Myös ajanhallintaa tuettiin eri tavoin, aluksi
varsin konkreettisella tuella. Sosiaalisen kanssakäymisen tilanteita
käytiin läpi sosiaalisten kuvatarinoiden avulla.
Käytännönläheisyys
oli ensiarvoisen tärkeää, eli kuntoutuja koki työskentelyn
mielekkääksi, kun käsiteltävät tilanteet nousivat hänen todellisesta
elämästään ja kokemuksistaan. Motivaatiota arvioitiin ja tuettiin
säännöllisesti selkiyttämällä ja kertaamalla tavoitteita yhdessä.
Luottamuksen lisääntyessä työskentelyn edetessä kuntoutuja saattoi ottaa
esille omaan elämäänsä liittyneitä arkojakin teemoja. Työskentelyyn
yhdistettiin muutama parikäynti kuntoutujan läheinen huomioiden ja
lisäksi pidettiin verkostokokouksia työvoimaviranomaisten kanssa.
Mielialalääkitys
kävi tarpeettomaksi mielialan normaalistuttua.
Kuntoutuja aktivoitui työllistymistä tukeviin toimiin ja
koulutuskokeiluihin ja hakeutui lopulta ammatilliselle erityislinjalle
opiskelemaan. Seurannan perusteella opiskelu sujui hyvin ja tyytyväisyys
elämäntilanteeseen lisääntyi. Alkutilanteeseen nähden toimintakykyä
onnistuttiin kohentamaan ja kuntoutuja alkoi käyttää sitä toteuttaakseen
itseään. Valmennuskuntoutus saatettiin päättää suunnitelman mukaisesti.
Sihvonen J. (2011) Aikuisen Asperger-potilaan neuropsykiatrinen valmennus yksilökuntoutuksena, Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim 2011;127(2):118-25 PDF
ASSIUUTISIA
NYT LUETAAN...
-
Who am I after all these years?/ Re-post by Gone Wild I grew up in a family in which mental illness was a fact of life. I'm Asperger (a ...
-
Tytöt harvemmin saavat autismidiagnoosia, koska tytöillä autismikirjon oireyhtymä on erilainen kuin pojilla. Asperger huomasi tutkimuksiss...
-
Täyttyvätkö huostaanoton edellytykset, jos vanhemmat eivät hyväksy lastenpsykiatrin hoitosuositusta? Olen tutustunut perusteellisesti ta...
-
Lapsemme hoidossa on nyt alkamassa uusi vaihe. Jo alkuvuodesta puhui oma hoitaja siitä, että toisin kuin aiemmin lapsi on alkanut pitää puol...
-
Autismi sinänsä ei ole älyllinen kehitysvammaisuus. mutta siihen voi liittyä myös kehitysvammaisuutta (developmental disorders), kuten aisti...
-
Autismia narsismia yhdistää itsekeskeisyys, vaikka muutoin ovatkin toistensa vastakohtia. Narsismi on persoonallisuushäiriö jossa henk...
-
Neuvostoliittolainen lastenpsykiatrian tohtori Grunja Suhareva kuvasi vuonna 1925 venäjäksi julkaistussa tutkimuksessaan oireyhtymän. ...
-
Suomi teki historiaa äänestämällä euroviisuedustajaksi kehitysvammaisista koostuvan Pertti Kurikan Nimipäivät. Myös YK:n vammaisten oikeuksi...
-
Lääkärilehdessä 18/2013 on artikkeli Autismin kirjon ja psykoosihäiriöiden eroista ja yhtäläisyyksistä sekä esimerkkitapaus, kuinka autismi...
-
Autismikirjon häiriö näkyy aivojen magneettikuvista aktivoimalla koehenkilöitä ajattelemaan vuorovaikutustilanteita. Tietyt ajatukset aihe...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti