.jpg)
Oireyhtymä vai normi-ihmisen variaatio
Lorna Wing antoi Aspergerin syndromalle nimen vuonna 1981. Hänen mukaansa Aspergerin piirteitä löytyy jossain määrin normaalista väestöstä. Ihmisten kyky käyttää ja tulkita ei verbalista viestintää sosiaalisessa vuorovaikutuksessa vaihtelee. Yhtälailla motorisissa taidoissa on suurta vaihtelua. Monilla kyvykkäillä ja itsenäisillä aikuisilla on erityisisä mielenkiinnon kohteita. Erilaisten asioiden keräily, kuten postimerkit, vanhat pullot tai veturien numerot on sosiaalisesti hyväksyttyjä harrastuksia.
Asperger (1979) osoitti, että vetäytyminen omaan sisäiseen maailmaansa on tyypillistä enemmässä tai vähemmässä määrin kaikille ihmisille. Hän korosti, että tämä kyky näkyy etenkin taiteilijoilla ja tiedemiehillä. Ero Aspergerin ja normaalin välillä on, että jälkimmäinen osallistuu normaalisti sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kun edellinen ei osallistu. Normaalin henkilön monipuolinenkaan, rikas sisäinen maailamansa ei estä häntä osallistumasta ympäristönsä sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kun taas Asperger-henkilö näyttää eristäytyvän ympäristöstään.
Monet normaalit oppivat erittäin hyvin ulkoa ja jopa säilyttävät tapahtumat muistikuvissaan aikuisuuteen. Pedanttinen puhe ja taipumus tulkita asioita kirjaimellisesti voi olla myös normaali ominaisuus. On mahdollista, että luokitellaan Aspergeriksi, koska sijoittuu ominaisuuksineen ääripäähän. Toisilla taas joku ominaisuus korostuu, niin että se vaikuttaa kaikkeen toimintaan.
Wingin mukaan vaikka Asperger näyttää sulautuvan normaaliin vaihteluun, joskus ongelmat ovat niin suuret, että erillinen oireyhtymä näyttää paremmalta selitykseltä kuin normaalin variaatio.
Asperger H (1979) Problems of infantile autism. Communication 13: 45–52.
Wing L (1981) Asperger’s syndrome: a clinical account. Psychol Med 11(1): 115–129.
Asperger (1979) osoitti, että vetäytyminen omaan sisäiseen maailmaansa on tyypillistä enemmässä tai vähemmässä määrin kaikille ihmisille. Hän korosti, että tämä kyky näkyy etenkin taiteilijoilla ja tiedemiehillä. Ero Aspergerin ja normaalin välillä on, että jälkimmäinen osallistuu normaalisti sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kun edellinen ei osallistu. Normaalin henkilön monipuolinenkaan, rikas sisäinen maailamansa ei estä häntä osallistumasta ympäristönsä sosiaaliseen vuorovaikutukseen, kun taas Asperger-henkilö näyttää eristäytyvän ympäristöstään.
Monet normaalit oppivat erittäin hyvin ulkoa ja jopa säilyttävät tapahtumat muistikuvissaan aikuisuuteen. Pedanttinen puhe ja taipumus tulkita asioita kirjaimellisesti voi olla myös normaali ominaisuus. On mahdollista, että luokitellaan Aspergeriksi, koska sijoittuu ominaisuuksineen ääripäähän. Toisilla taas joku ominaisuus korostuu, niin että se vaikuttaa kaikkeen toimintaan.
Wingin mukaan vaikka Asperger näyttää sulautuvan normaaliin vaihteluun, joskus ongelmat ovat niin suuret, että erillinen oireyhtymä näyttää paremmalta selitykseltä kuin normaalin variaatio.
Asperger H (1979) Problems of infantile autism. Communication 13: 45–52.
Wing L (1981) Asperger’s syndrome: a clinical account. Psychol Med 11(1): 115–129.
Wingin lainaus väitöskirjassa: Mattila M-L (2013) Autism spectrum disorders. An epidemiological and clinical
study. Acta Univ. Oul. D 1229: 28
Vapaa suomennos Assi
Vapaa suomennos Assi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti