ASSIUUTISIA

NYT LUETAAN...

maanantai 14. joulukuuta 1992

Millaista on autistinen käytös

Eristyvät, passiiviset ja aktiiviset erikoiset

Lorna Wing ( 1983) jakaa auttistiset henkilöt kolmeen ryhmään sen mukaan, millaista on sosiaalinen vuorovaikutus.

Nämä eri tyypit voivat näkyä missä ikävaiheessa tahansa - voi tapahtua mvös siirtymistä ryhmästä toiseen kehityksen kuluessa. Erityisen hyvin tämä luokitus kuitenkin luonnehtii nuoruus- ja aikuisikäistä autistista henkilöä.

1) eristyvät, joiden käyttäytymisessä näkyy sama autistinen yksinäisyys kuin pikkulapsi-iässä tyypillisimmillään. He ovat saattaneet oppia sietämään olemista toisten ihmisten kanssa mutta tarvitsevat tilaisuutta vetäytyä omiin yksityisiin harrastuksiinsa.

He usein torjuvat lähestymisyritykset mutta ovat toisaalta hyvin riippuvaisia muutamasta tutusta huolenpitäjästä ja reagoivat käyttäytymishäiriöillä henkiltömuutoksiin tai liian monen ihmisn asioihinsa puuttumiseen. Heidän kommunikaatiokeinonsa ovat usein erittän vähäsiä.

Wing toteaa, että nämä autistiset ihmiset tarvitsevat rakkautta ja huolcnpitoa, josta ei odoteta palautetta. Arvellaan. että tähän ryhmään kuuluu noin puolet autistisista henkilöistä.

2) passiiviset, jotka ensin saattavat vaikuttaa cristyviltä. He kuitenkin hyväksyvät toisten kontaktialoitteet ja osallistuvat mielellään sosiaalisiin toimintoihin, mikäili heiltä ei vaadita
aktiivista vastavuoroisuutta. He voivat elää riippumatonta elmää, mikäli tietty pysyvyys vallitsee. Muutokset - etenkin odottamattomat - ja yieensä uudet tilanteet voivat kuitenkin saattaa heidät raiteiltaan ia lisätä tuen ja hoidon tarvetta.

Passiivisilla autisteilla on yleensä enemmän taitoja ja kykyä oppia uutta esim. jäljittelemällä kuin eristäytyvien ryhmään kuuluvilla (usein passiivisilla on lapsuudessa ollut "kaikujäljittelyn" vaihe, vrt. kaikupuhe). Passiivisia autistisia henkilöitä on arvion mukaan noin neljännes kaikista.

3) aktiiviset ja erikoiset on ongelmallisin ryhmä. Päällisin puolin nämä ihmiset vaikuttavat täysin erilaisilta kuin em. ryhmiin kuuluvat - saatetaan sanoa, etteivät he olekaan autistisia. Kuitenkin heillä on kaikilla sama puutteellisuus sosiaalisten kontaktien vastavuoroisuudessa.

Tähän ryhmään kuuluva autisti lilhestyy muita ihmisiä vaatien estoitta osakseen sosiaalista huomiota. Mikali hänellä on puhetta, hän saattaa esittää pitkiä yksityiskohtaisia selostuksia itseään kiinnostavista asioista tai kysyä loputtomasti - jopa samoja kysymyksiä toistaen - pystymattä päättelemään vastapuolen reaktioista, miten vuorovaikutuksen olisi edettävä.

Ellei hänellä ole puhekieltä, lähestymistapa on usein fyysinen herättäen muissa kiusaantumista ja pelkoakin. Ongelmia aiheutuu usein siitä, ettei ympäristö huomaa tällaisen autistisen henkilön vamman vaikeutta, puheliaisuus ja näennäinen sosiaalisuus hämäävät. Tähän ryhmään kuuluu noin neljännes autistisista.

Millaista on autistinen käytös

Tähän mennessä tapahtunut


Lähetä kommentti